Blogin kirjoittaja seisomassa sillalla taustallaan kaupunkimaisema

Erään aikakauden päätös

End of an era.

Torstaina muuttajat kävivät pakkaamassa tavaramme, jotka lähtevät seilaamaan laivakontissa kohti Suomea. Eilinen oli täynnä touhua, kun viimeiset noutajat kävivät hakemassa tavaraa, ja teimme viimeiset siivoukset asunnossamme. Viime yön vietimme nukkuen tai nukkumista yrittäen makuuhuoneemme kokolattiamatolla, sillä olimme myyneet pajat ja pakanneet ilmapatjan ja makuualustat kohti Suomea.

Nyt viimeistelen tämän tekstin Bostonin kansainvälisellä lentokentällä. Kyyneliä on tullut nieleskeltyä eilen ja tänään, mutta nyt alkaa olla seesteisempi olo. Olemme matkalla kohti uutta seikkailua. Lennämme kohta seitsemäksi viikoksi Väli-Amerikkaan: ensin Panamaan, josta matkustamme Costa Ricaan. Olen innoissani reissusta, mutta en voi olla herkistymättä, kun jätän jäähyväiset Massachusettsille.

Lue myös: Reissusuunnittelua: Panama ja Costa Rica

Muuttotavaroita asunnon lattialla

Puolitoista vuotta Yhdysvalloissa

Kuten olen jo aiemminkin kirjoittanut, Bostonin seutu on ollut positiivinen yllätys. En ollut varma, mitä odottaa, mutta rakastuin Bostoniin ja sen ympäristöön. Yhdysvalloissa valtiona on paljon ongelmia, kuten taannoiset presidentinvaalitkin osoittivat. Massachusetts on kuitenkin loistava osoitus siitä, että tänne mahtuu myös paljon hyvää!

Osa asioista hoidetaan tässäkin osavaltiossa edelleen todella hankalasti. Hyvä pieni esimerkki on veronpalautus, jonka suuruudesta saapui ensin tieto yhdellä kirjeellä. Vähän perästä päin tuli shekki ilman summaa. Sitten piti selvitellä, miten nämä kaksi tietoa pitäisi yhdistää.

Minusta on ollut ihanaa asua uudessa paikassa, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa! Ehdin asua Espoossa lähes kymmenen vuotta ja sitä ennen toiset lähes kymmenen Helsingissä, joten vaihtelu tosiaankin virkisti. Vielä kun kyseessä on uusi maa ja kulttuuri, on virikkeitä kaltaiselleni levottomalle sielulle riittänyt.

Joitakin asioita Suomesta on tietysti ollut ikävä, mutta loppujen lopuksi aika vähän. Ensisijaisesti olen ikävöinyt tietysti ihmisiä. Mutta kun koko ajan on ollut tiedossa, että ulkosuomalaisuus on vain väliaikaista, ei ikäväahdistusta ole syntynyt. Olemme myös vierailleet Suomessa kahdesti puolentoista vuoden aikana, joten hirvittävän pitkäksi ero ei ole venynyt.

Lue myös: Miksi muutimme Yhdysvaltoihin?

Puisto, jonka taustalla kaupunki

Puolitoista vuotta kotirouvana

Joillekin puolitoista vuotta tekemättä töitä voi kuulostaa kammottavalta. Toiset taas ovat seuranneet rentoa elämääni kateudesta vihreinä (näin minulle on kerrottu). Itse voin kertoa, että olen nauttinut mahdollisuudesta täysin siemauksin. En ole ikävöinyt töihin lainkaan!

Aivan viime aikoina on noussut sellaista pientä uteliaisuutta tulevien mahdollisuuksien suhteen. Tulevat työkuviot tuntuvat taas uusilta mahdollisuuksilta. Katsotaan, mitä kevät tuo tullessaan.

Kotirouvailua en jaksaisi loputtomasti. Toisen aikuisen ihmisen tarpeista huolehtiminen tuntuu parisuhteessa pidemmän päälle vähän raskaalta. Ei siis sen takia, että minulla olisi ollut paljon hommaa. Kahden aikuisen kerrostalokaksiossa ei riitä määräänsä enempää kotitöitä.

Lähinnä henkisellä tasolla koen, että olen pistänyt aika usein omat toiveeni yhteisen ajan suhteen taka-alalle. Tämä on ollut mielestäni täysin oikein, ja olen tehnyt näin omasta halustani. Mieheni on ajoittain ollut töistään aika kuormittunut. Koen kuitenkin, ettei tällainen epätasapaino olisi pidemmän päälle terveellistä parisuhteemme kannalta.

Olen kuluttanut paljon aikaa ihan vain lorvailemalla. Mutta olen myös tavannut ihmisiä ja harrastanut kaikenlaista. Minulla on ollut erilaisia pieniä projekteja, joiden lomassa olen liikkunut ja tutustunut ympäristööni. Eniten ikävä jääkin vapautta rakentaa päivät sellaisiksi kuin itse haluan.

Aamupäivisin liikkuminen sopii minulle parhaiten, mutta työarjessa se on ollut minulle lähes mahdotonta. On mahtavaa, kun jaksaa harrastaa ja tavata ihmisiä arkisin. Tulevaisuudessa olisikin hienoa, jos voisin rakentaa arkeni jollakin tavalla enemmän itseni näköiseksi. En vain vielä tiedä, miten sen toteuttaisin.

On kiva palata omaan kotiin, jonka olemme suunnitelleet ja remontoineet itsellemme sopivaksi, mutta ikävä jää kyllä myös asuintaloamme Maldenissa. Olen rakastanut elämää uima-altaan reunalla, kattoterassilla ja mahdollisuutta kuntoilla omalla kuntosalilla. Täkäläisiä kodinkoneita ei sen sijaan jää ikävä yhtään!

Kirjoittaja makaa sohvalla kattoterassilla

Erään aikakauden loppu

Tulen muistelemaan tätä aikakautta elämästäni lämmöllä: aikakauttani Bostonin kotirouvana. On ihanaa, että tästä ajanjaksosta on tullut elämääni uusia ihmisiä – myös sellaisia, jotka eivät tule loppuelämäänsä asumaan valtameren toisella puolen.

Yritän olla jumittumatta liikaa menneiden muisteluun. Kaikkea uutta ja mahtavaa on varmasti tiedossa jatkossakin, vaikka tämä jännittävä ja vapaudentäyteinen elämänvaihe onkin nyt ohi.

Olen saanut arvokkaan opetuksen siihen, millaiset asiat lisäävät hyvinvointiani. Yritän pitää parhaani mukaan kiinni niistä myös kotimaahan ja työelämään palatessani. Vaikka palaan takaisin samaan kotiin, mistä lähdimme, en palaa takaisin täysin samanlaisena. En palaa ainakaan heti samaan työpaikkaan, josta lähdin. Tämä tekee tietyllä tavalla muutosten tekemisestä helpompaa.

Toivon, ettei tämä ollut viimeinen kerta, kun asun ulkomailla. Tulevaisuutta on kuitenkin haastava ennustaa. On ihan mukavaakin, kun ei voi olla ihan varma, mitä on tiedossa.

Ihan lopullisia jäähyväisiä ei tarvitse Bostonille vielä sanoa, sillä lennämme vielä tätä kautta takaisin tammi-helmikuun vaihteessa. Nyt hyppäämme lennolle kohti seuraavaa seikkailua.

*Teksti on kirjoitettu eilen, mutta nettiyhteyden takia en saanut sitä viimeisteltyä. Julkaisu siis reilua vuorokautta kirjoitusajankohtaa myöhemmin.

Lue myös: Kahden maan välissä; tältäkö ulkosuomalaisuus tuntuu?

Kirjoittaja talvitakissa, taustallaan öinen kaupunkinäkymä valoineen

2 Responses

  1. Iso muutoshan tuo tietysti on, mutta tuottaa varmaan myös paljon kivaa, ja mielenkiintoisia asioita. Tuleva matkanne tosiaan on ihan superkiinnostava, siitä tulee varmasti aivan mahtava!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *