Muutama viikko sitten mies ilmoitti, meillä olisi mahdollisuus lähteä seuraavaksi viikoksi Floridaan. Mikä iloinen yllätys, vaikka se tuli toisen henkilön epäonnen takia.
Puolisoni esimies oli satuttanut itseään eikä pystynyt lähtemään konferenssimatkalle. Miestäni kysyttiin hänen tilalleen. Tästä konferenssista oli puhuttu jo aiemmin, sillä mieheni olisi halunnut lähteä sinne alunperinkin. Firmassa oli kuitenkin loppuvuoden säästötalkoot, eikä kaikkia halukkaita voitu lähettää.
Jo tuolloin alunperin olin kuitenkin ilmaissut, että tälle reissulle minäkin voisin mielelläni lähteä mukaan. Mieheni on saanut tai välillä joutunut reissaamaan työnsä puolesta, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun minä lähdin edustusvaimon tehtäviin. Lokakuussa Florida kuulosti ihan mukavalta kohteelta.
Reissusta tulikin monipuolinen yhdistelmä edustusvaimoilua, kaupunkilomaa sekä huvipuistoja. Ensimmäinen matkakertomus käsittelee Tampaa.
Konferenssi pidettiin Tampassa, jossa mieheni osallistui ohjelmaan maanantaista perjantaihin. Meillä oli työnantajan kustantama hotelli sunnuntaista perjantaihin. Päätimme kuitenkin matkustaa Tampaan jo lauantaina, ja viettää sunnuntain vuoristoradoissa hurvittelemalla.
Varasimme siis yhden yön majoituksen omakustanteisesti. Tämä osoittautui yllättävän haastavaksi tehtäväksi, sillä Tampan hotellihinnat olivat aivan poskettomat! En tiedä, oliko kyse muutamaa viikkoa aiemmin riehuneiden hurrikaanien jälkimainingeista, vai onko hintataso näin kova aina. Tampan Downtownista hotellihuonetta ei tahtonut löytyä alle kolmensadan dollarin.
Päädyimme majoittumaan kaupungin pohjoispuolelle, lähelle Busch Gardens -huvipuistoa, jossa joka tapauksessa viettäisimme sunnuntaipäivän. Sieltä La Quinta Inn by Wyndham -hotellin tilava, varustelultaan riittävä, mutta vanhanaikainen ja hieman ummehtunut hotellihuone maksoi n. 270 dollaria eli se oli yksi kalleimmista yöpymisistämme Yhdysvalloissa.
Olen reppureissuilla tottunut yöpymään monenlaisissa edullisissa murjuissa, mutta lähes kolmensadan dollarin yöhintaan luulisi kuuluvan esimerkiksi puhtaat lattiat. Valkoisissa sukissa kun näkyi hotellihuoneessa kävely välittömästi. Pitäisi varmaan osata paikallisten tapojen mukaan pitää kengät jalassa sisälläkin.
Hotellin sijainti kävelymatkan päässä huvipuistosta oli kuitenkin oikein hyvä ja yksi yö siellä meni aivan hyvin, kun lakanat ja kylpyhuone eivät herättäneet moitteita puhtauden osalta. Lauantaina ehdimme vähän nauttia uima-altaastakin. Huvipuistoilusta Tampassa ja Orlandossa olen kirjoittanut erikseen.
Lue myös: Majoitusvinkki New Yorkiin
Sunnuntaina siirryimme sitten keskusta-alueelle, aivan rantaan Embassy Suites by Hiltoniin. Hintaa tälläkin hotellilla oli, mutta laatuakin löytyi sitten aivan eri tavalla kuin edellisessä. Huoneet eivät tässäkään hotellissa olleet aivan viime vuosina sisustettuja, mutta nimensä mukaisesti ne olivat sviittejä eli tilaa oli makuu- ja olohuoneen verran. Lisäksi siisteystasossa ei ollut moitteen sijaa.
Hotellissa oli pieni, mutta mukava allasalue aurinkotuoleineen, ja siellä vietinkin aikaa parina päivänä nauttien Floridan auringosta. Rannalle kun emme tällä reissulla päässeet. Allasalueelta pystyi kurkistelemaan Tampan satama-alueelle.
Hotellin aamiainen on amerikkalaiseksi erittäin runsas, ja arvostimme oikeita astioita (vrt. kertakäyttöiset), joita täällä päin ei yleensä aamiaisilla näe. Lempparimme oli munakas, jonka henkilökunta paistoi lisäten sinne kupillisen täytteitä, jotka jokainen sai itse kerätä buffet-tyylisesti. Suomalaiseen hotelliaamiaiseen tämäkään ei kuitenkaan vertaudu hyvin, sillä esimerkiksi leivänpäälliset rajoittuivat voihin ja hilloihin.
Lisäksi vierestä menee erityisesti turistien liikkumiseen tarkoitettu streetcar eli vanha raitiovaunu, jolla kulkeminen on ilmaista. Aivan vierestä olisi lähtenyt myös vesitaksi, mutta sitä en tullut kokeilleeksi.
Kiva pieni lisä hotellissa on myös jokailtainen happy hour -hetki, jolloin aamiaishuoneessa on tarjolla ilmaiseksi alkoholillisia ja -holittomia juomia sekä pientä naposteltavaa. Pari kertaa kävin alhaalla nauttimassa lasillisen viiniä.
Maanantaina minut jätettiin ensimmäisen kerran yksin mieheni lähtiessä kuuntelemaan luentoja. Olin ajatellut lepuutella edellisenä päivänä huvipuistossa väsähtäneitä jalkojani uima-altaan reunalla. Sää oli kuitenkin hieman pilvinen ja sopi paremmin kaupungin tutkimiseen.
Päätin lähteä tutustumaan Tampan River Walkiin, jota oli monessa paikassa suositeltu. Kyseessä on siis jalankulkuväylä, joka kulkee Hillsborough Riverin itäpuolta jokea myötäillen. Pituutta River Walkilla on vajaat neljä kilometriä. En kävellyt maanantaina koko matkaa, koska poikkesin joen reunalta Tampan Downtownin suuntaan etsimään lounaspaikkaa.
Vaikka oli paikoitellen hieman pilvistä, pilkisteli aurinko silloin tällöin ja lämpöä oli lähes kolmekymmentä astetta. River Walkilla on kuitenkin mukavasti pieniä puistoja tai katettuja lepopaikkoja. Välillä pystyi siis hengähtämään varjossa. Istumapaikkoja joen varressa on tasaisesti.
Lähtiessämme Tampasta testasimme River Walkin esteettömyyden mieheni kanssa, joka veti mukanaan matkalaukkuamme. Hyvin sujui! Kävelimme lähes koko reitin matkalla bussiasemalle, sillä meillä oli ylimääräistä aikaa.
Maisemat joen rannasta ovat tosi kivat! Siinä näkee Tampan aluetta mukavasti. Kaupunki on mukava sekoitus puistoja ja isomman kaupungin tuntua korkeine taloineen. Jokea pitkin lipunut vesitaksi näytti myös kivalta tavalta kokea Tampaa, joten suositukseksi voisi antaa vaikka kävelyn toiseen suuntaan ja vesitaksin toiseen.
Tampan downtown ei ole mikään matkailijan paratiisi. Kävely siellä sujui ihan mukavasti, mutta pääasiassa keskusta koostuu toimistorakennuksista. Siellä ei ole erityisen hyviä shoppailumahdollisuuksia, ja hyvää lounaspaikkaa sai vähän etsiskellä.
Keskiviikkona lähdin retkelle Ybor Cityyn, joka on Tampan vanha kaupunki tai latinalaiskortteli. En ollut tutustunut kaupunginosan historiaan ennen sinne menoa, mutta tein sitä pikkuhiljaa vierailuni aikana ja sen jälkeen.
Ybor Cityyn pääsee Tampan downtownin alueelta kätevästi streetcarilla eli raitiovaunulla, jolla ajelu on ilmaista. Matka ei ole pitkä. Raitiovaunu on puisine sisustuksineen hauskan vanhanaikainen, ja pysäytystoiveen esittäminen tapahtuu katon kaapelista vetämällä.
Ybor Cityssa lähdin kävelemään alueen pääkatua, jonka varrella sijaitsee paljon ravintoloita, yökerhoja ja kauppoja, erityisesti sikareita myyviä. Tampan kaupunki on lähtenyt leviämään nimenomaan Ybor Citystä. 1880-luvulla sinne perustettiin sikaritehtaita, joita oli parhaimmillaan kaksisataa. 1950-luvulle saakka Ybor Citya pidettiin maailman sikarikeskuksena.
Työntekijät sikaritehtaille tulivat pääasiassa mistäpä muualtakaan kuin Kuubasta sekä jonkin verran Italiasta ja Espanjasta. Tämä näkyy edelleen alueen arkkitehtuurissa, patsaissa, ravintoloiden ruokalistoissa sekä erilaisissa kylteissä. Lisäksi erilaiset tapahtumat juhlistavat moninaista kulttuuria.
Sikaritehdasrakennukset, joissa nykyään sijaitsee erilaisia yrityksiä, henkivät ihanasti mennyttä aikaa! Korkeat ja kapeat palmupuut, jotka reunustavat katuja, tuovat oman lisänsä alueen tunnelmaan. Hieman tunnelmaa tietysti latistavat tutut 7elevenit ynnä muut, mutta ketjuliikkeitä ja -ravintoloita on onneksi vähän.
Ybor Cityn kukot ja kanat on rauhoitettu Tampan kaupungin toimesta. Ne muistuttavat kaupunginosan alkuajoista, jolloin alueella oli tavallista pitää kaikenlaisia kotieläimiä. Kukot ja kanat kulkevat omien halujensa mukaan ympäri Ybor Citya, eikä niitä saa häiritä, mutta ei myöskään syöttää.
Eniten kukkoja löytyy Centennial Parkista, jossa en itse asiassa käynyt ensimmäisellä vierailullani. Se jäi vähän harmittamaan, joten suuntasimme sinne vielä mieheni kanssa vajaata viikkoa myöhemmin ennen paluulentoamme. Miten sitä muuten viettäisikään viimeisen lomapäivänsä Floridassa kuin puistossa kanojen kanssa istuskellen?
Palatakseni vielä ensimmäiseen retkeeni, päätin vierailuni Ybor Cityssa syömällä lounasta Gaspar’s Grotto -nimisessä merirosvoteemaisessa ravintolassa. Siellä sain baaritiskillä heti seuraa paikallisista, kun nautiskelin tujusta sangriasta ja herkullisesta salaatista.
Lue myös: Québec City vai Montréal, kummassa kannattaa käydä?
Päivät vietin tosiaan itsekseni, mutta iltaisin sain seuraa miehestäni sekä hänen muutamasta kollegasataan. Kävimme yleensä yhdessä illallisilla lähiravintoloissa.
Maanantaina oli konferenssin yhteisillallinen Florida Aquariumissa, jossa saimme tehdä puolen tunnin kierroksen ennen illallisen alkamista. Olin hieman pettynyt akvaarioon, sillä sitä oli kehuttu, mutta mielestäni eläinten altaat ja muut asumukset olivat aika pieniä eläinten määrään nähden. Emme kuitenkaan ehtineet kiertää koko akvaariota.
Ravintolat Tampassa olivat positiivinen yllätys! Olen valittanut paljon ravintoloiden tasosta Bostonin ympäristössä, jossa ruoka on yleensä ihan jees, ilman sen suurempaa ihastusta. Tampassa ehdimme käydä useammassa ravintolassa, ja ruoka oli pääasiassa oikein herkullista!
Hotellimme alakerrassa sijaitsevassa Taste-ravintolassa on lyhyt lista, mutta ne muutamat ruokalajit, joita kokeilimme, olivat erinomaisia! Hotellia vastapäätä on loistava meksikolainen ravintola Lona. Vähän harmitti, että se oli alkuviikosta kiinni, joten kävimme siellä vasta viimeisenä iltana. Olisin mielelläni käynyt siellä uudelleenkin.
Hieman kauempana, lähellä akvaariota sijaitsee ranskalainen ravintola Boulon Brasserie and Bakery, jonka viihtyisällä patiolla söimme yhtenä lämpimänä iltana. Myös siellä ruoka oli oikein maistuvaa!
Ennen paluulentoamme söimme mieheni kanssa Ybor Cityssa ennen kanatapaamista. Voin ehdottomasti suositella sieltä Asiatic Streetfood & Noodle baria!
Lähteet:
Visit Tampa
Tampa.gov
Tampa Historical
Lue myös: Matkakertomus: Ensimmäinen soolomatkani suuntautui Málagaan
2 Responses
Jaiks, mitä hintoja Tampassa. En ole Floridassa käynyt, mutta nimenomaan Tampa on siellä kaupungeista itseäni eniten kiehtonut – kovin montaa yötä ei kuitenkaan noilla hinnoilla viitsi majoittua. Hyvä kuitenkin kuulla, että maukasta ruokaa on tarjolla. Ilmeisesti ravintoloiden hintataso oli ”tavanomainen”? Näkyikö tuolla muuten tulevat vaalit?
Luulen, että vähän halvemmalla irtoaa hotelli, kun on aiemmin liikkeellä. Ja jostakin luin, että taannoiset hurrikaanit ovat saattaneet nostaa alueen hotellien hintoja, koska osa hotelleista on joutunut olemaan kiinni. Uskon, että ajoissa varaamalla hinta on järkevämpi! Ravintoloiden hinnat olivat samaa tasoa kuin Bostonin seudulla ja vaikkapa New York Cityssa. Eli aika kallista, mutta Amerikassa tyypillistä.
Vaalit eivät näkyneet tuolla juurikaan muutoin kuin ruuhkana tiistaina. Taksikuski ihmetteli, kun on tavanomaista enemmän menijää alkuillasta keskustan suuntaan, ja totesimme yhdessä, että johtunee vaaleista. Toki joitakin lippuja ja kylttejä näkyi, mutta yllättävän vähän. En myöskään huomannut, että olisi jotakin turvatoimia lisätty tms.